Nicolás Otamendi on maailmanmestari ja MM-hopeamitalisti, mutta matka jalkapallon huipulle vaati valtavia uhrauksia jo lapsena.
Argentiinalaispuolustaja muisteli aikaa, jolloin hän matkusti päivittäin useilla busseilla päästäkseen harjoituksiin.
– Otin kolme eri bussia päästäkseni harjoituksiin jo juniorikäisenä, Otamendi kertoi.
Hänen päivänsä olivat pitkiä. Aamulla hän meni kouluun, ja puolenpäivän jälkeen äiti odotti häntä ruoan kanssa. Sen jälkeen edessä olivat harjoitukset ja paluu kotiin vasta illalla.
– Koulun jälkeen äitini odotti minua eväiden kanssa, ja siitä jatkoin koko iltapäiväksi harjoituksiin. Palasin kotiin puoli kymmenen aikaan illalla. Sellaista se oli joka päivä.
13-vuotiaaksi asti Otamendin äiti kulki hänen mukanaan harjoitusmatkoilla. Sen jälkeen perheen taloudellinen tilanne ei enää mahdollistanut sitä.
– Matkustin koulupuvussa, ja matka maksoi vain 10 senttiä.
Otamendi kertoi myös, kuinka paljon hänen äitinsä joutui tinkimään omasta hyvinvoinnistaan poikansa vuoksi.
– Joskus äitini antoi minulle kaksi pesoa, jotta voisin ostaa jotain syötävää. Tiesin kuitenkin, kuinka vaikeaa hänellä oli. Hän antoi minulle kaiken, mitä hänellä oli, vaikka itse ei syönyt kunnolla.
Toppai kertoo kantavansa edelleen vanhempiensa uhrauksia mukanaan.
– Tunnen vielä tänäkin päivänä olevani heille kaiken velkaa. Halusin antaa heille jotain takaisin maailmanmestaruuden avulla. Luojan kiitos onnistuin siinä.
Otamendin tarina muistuttaa siitä, kuinka monen huippupelaajan menestyksen taustalla on vuosien työ ja läheisten tekemät uhraukset.