José Mourinhon valmentama Fenerbahçe putosi Eurooppa-liigasta neljännesvälierissä, kun skottiseura Rangers veti pidemmän korren.

Avausosa lupaili hyvää Rangersin kannalta, joka pääsi jälkimmäiseen peliin turvallisen tuntuisessa 3-1 johdossa.

Fenerbahçe taisteli itsensä kuitenkin tasatilanteeseen voittamalla Ibrox Stadiumilla pelatun ottelun 2-0.

Lopulta rangaistuspotkukilpailuun asti venynyt ottelu päätti turkkilaisten pyristelyt, mikä ei luonnollisestikaan ollut Mourinhon ja hänen taustajoukkojensa mieleen.

Maineikasta portugalilaista on syytetty pelin jälkeen huonoksi häviäjäksi hänen menetettyään jälleen kerran hermokontrollinsa.

Mourinho on urallaan toistuvasti arvostellut tuomarityöskentelyä tappion hetkellä ja sama virsi on jatkunut myös tällä kaudella.

Portugalilaistaktikon mielestä Turkin liigan tuomarit eivät ole riittävän hyvätasoisia, mutta nyt kritiikki kohdistui Eurooppa-liigan tuomarivalintoihin.

Mourinhon mukaan Fenerbahçelta vietiin ottelun aikana peräti kolme rangaistuspotkua, mikä saattaa ainakin osittain pitää paikkaansa.

On totta, että jälkikäteen purnaaminen ei muuta tulosta suuntaan tai toiseen. Totta lienee myös se, että useampi taho on saanut tarpeekseen Mourinhon iänikuisesta kiukuttelusta.

Äärimmäisen kilpailuhenkisenä persoonana ja vaativana valmentajana tunnetun Mourinhon reagointi on kuitenkin inhimillistä. Huippu-urheilussa on lopulta kyse voittamisesta ja sen eteen on oltava valmis tekemään kaikkensa.

Tappio sattuu ja sen myöntäminen tekee entistä kipeämpää. Tämä mentaliteetti ilmenee Mourinhon käytöksessä ajoittaisina ylilyönteinä ja toisinaan hän etsii syyllisiä epäonnistumisiinsa.

Kun panokset ovat kovimmillaan, tunteet saattavat purkautua. Jos vain tuloksella on merkitystä, huipputasolla ei ole tilaa niin sanotuille hyville häviäjille. Tunteet ovat osa elämää ja myös maailman kauneinta lajia.

Mourinhon käytös ei aina ole oikeutettua, mutta hänen vaikutuksensa moderniin jalkapalloon on kiistaton.

Vaikka meritoituneen portugalilaisen ura on kenties kääntynyt laskusuuntaan, tullaan hänet aina muistamaan taktisten oivallustensa lisäksi myös persoonastaan.

Antti Makkonen