Italian mestaruudesta käydään tällä kaudella huima taistelu. 32 ottelukierroksen jälkeen Inter Milan johtaa sarjaa kolmen pisteen erolla Napoliin.
Interiä luotsaava Simone Inzaghi, joka jäi omalla peliurallaan nimekkäämmän veljensä Filippo Inzaghin varjoon, on siirtynyt onnistuneesti valmennuksen pariin. Ailahtelevan Lazio-pestin jälkeen italialaistaktikko on löytänyt kotinsa Milanosta ja rakentanut Nerazzurrista voittavan koneen, jota vastaan on äärimmäisen vaikea pelata.
Viime kauden päätteeksi Scudettoa juhlinut joukkue omaa sarjan parhaan maalieron (41), ja sen kokonaisvaltainen pelaaminen on uomissaan pienintäkin nyanssia myöten. Inter on äärimmäisen viisas joukkue, joka puolustaa tiiviisti ja pystyy hyökkäämään eri variaatioilla kovankin paineen alaisena.
Tästä saatiin erinomainen esimerkki Mestarien liigassa, kun Inzaghin joukkue eteni välieriin raivokkaasti taistelleen Bayern Münchenin kustannuksella. Sinimustien yhtenäinen puolustus 37-vuotiaan Francesco Acerbin johdolla vei tilan saksalaisten tulivoimaiselta hyökkäykseltä, vaikka Bayern onnistuikin kolme maalia kahdessa ottelussa tekemään.
Tätä ennen Inter oli päästänyt kilpailun aikana vain kaksi osumaa – tilasto, joka kertoo omaa kieltään kokonaispaketin toimivuudesta.
Interillä on tällä kaudella realistiset mahdollisuudet tuplamestaruuteen ja juhlia Scudettoa sekä Mestarien liigan voittoa. Tämä on pitkälti Inzaghin ansiota, sillä hän on onnistunut luomaan toimivan sapluunan, jossa vastustajan vahvuuksien eliminointi näyttelee pääroolia.
Inter iskee oikea-aikaisesti positiivisen tilanteenvaihdon jälkeen, ja piikissä pelaava härkätaistelija Lautaro Martinez antaa viimeisen sivalluksen.
Nerazzurin pelaaminen on kauneimmillaan argentiinalaista balettia, mutta tarpeen vaatiessa joukkue turvautuu rugby-kentiltä tai katupeleistä tuttuihin otteisiin. Voiton eteen tehdään kaikki, ja enemmän. Suurin haaste lienee siinä, että mopo lähtee keulimaan ennen aikojaan.
Antti Makkonen