Kaikki tuntui olevan ohi, kun teini-ikäisen Victor Osimhenin nimeä ei huudettu testiottelun päätteeksi. Hän oli jo nousemassa autoon parkkipaikalla, kun yksi huuto pysäytti hänet.
Vain hetkeä aiemmin Osimhen oli astunut ensimmäistä kertaa Nigerian pääkaupungissa Abujassa harjoituskentälle tietämättä, että tuleva varttitunti loisi pohjan hänen kohtalolleen.
– Minulla oli vain 15 minuuttia aikaa muuttaa elämäni. Ymmärsin, että ainoa tapa tehdä vaikutus oli juosta täysillä. Niinpä juoksin, kunnes hikoilin verta. Lopulta tein kaksi maalia, Osimhen kertoi.
Kun valmentajat kävivät läpi valittujen nimiä, Osimhenia ei mainittu. Unelma tuntui päättyvän, ja hän poistui kentältä.
– Olin nousemassa autoon, kun kuulin huutoja. Käännyin ja näin lasten vilkuttavan minulle. ”Valmentaja haluaa nähdä sinut! Joukkueen lääkäri kertoi, että teit kaksi maalia!” he huusivat.
– Kun palasin kentälle, lääkäri osoitti minua ja piti kahta sormeaan pystyssä. Ilman tuota elettä en olisi tässä. Olisin luultavasti kaivoksen pohjalla, Osimhen tiivisti.
Hetki ei kerro vain Osimhenin henkilökohtaisesta läpimurrosta, vaan heijastaa miljoonien afrikkalaisnuorten arkea. Yksi oikea tilaisuus voi muuttaa koko elämän suunnan.