Kuopion Palloseura pitää Veikkausliigan kärkipaikkaa, kun kahta joukkuetta lukuun ottamatta kautta on pelattu 18 ottelua. Parhaillaan KuPS porskuttaa neljän voiton putkessa, ja eroa liigan kakkosena olevaan ja yhden ottelun enemmän HJK:hon on kolme pistettä.

Päävalmentaja Jani Honkavaaran äänestä ei kuulu muuta kuin rauhallisuutta, kun hän kuvailee joukkueen tämän hetken virettä FutisUutiset-sivustolle.

– Kovassa otteluruuhkassa neljä voittoa, niin olen tosi tyytyväinen siihen, että olemme saaneet hyvän fokukseen veikkausliigapeleihin. Kaikki eivät ole olleet mitään timanttia, mutta joistain peleistä on raavittu voitot ja jotkin on pelattu ihan hyvin. Sitä samaa se on ollut, millä aloitimmekin. Hävisimme tuossa kolme peliä peräkkäin, mutta vain yksi niistä oli huono peli. Parissa pelissä valmistautuminen oli haasteellista. Hyvä tulosvire ja tasavahva joukkue. Olemme käyttäneet paljon pelaajia. Ringissä on vain yksi pelaaja, joka ei ole pelannut Veikkausliigaa. Se on meidän vahvuutemme myös. Meillä on pieni rinki, joten meidän on pakko käyttää kaikkia, että pystymme hallitsemaan rasitusta. Pelasimme kuukauden sisään yhdeksän peliä. Se oli aika kova rypistys.

KuPS putosi viime viikolla norjalaista Tromsöä vastaan Konferenssiliigan karsinnoissa. Eurokentiltä putoaminen luonnollisesti kirpaisee, mutta kolikon kääntöpuolelta löytyy sen seurauksena ehjä harjoitusviikko ennen sunnuntaina pelattavaa vierasottelua FC Hakaa vastaan.

– Pidimme pari päivää alkuviikosta vapaata, koska olimme menneet pitkään niin, että oli vain yksi vapaapäivä viikossa. Pelaajat saivat hengähtää ja mieli sai levätä. Nyt olemme vetäneet pari treeniä. Rehellisyyden nimissä olemme opetelleet harjoittelemaan, kun olemme pitkään vain valmistautuneet ja palautuneet monta viikkoa putkeen. On ollut kiva päästä harjoittelemaan, mutta kyllä valmentajasta viikot tuntuvat lyhyiltä. Pelaajista varmaan pitkiltä!

”Kun budjettia vähän nipistettiin, sekin vaikutti”

KuPS:n tätä kautta on leimannut nuorten pelaajien kehittyminen ja heidän vahvat otteensa. Samalla seuran omat kasvatit ovat olleet todella suurissa rooleissa. Matias Siltasesta, 17, ollaan jo kiinnostuttu ulkomailla, 20-vuotias Samuli Miettinen on pelannut joukkueesta eniten minuutteja koko kaudella, tammikuussa 18 vuotta täyttänyt Otto Ruoppi on ottanut askeleita pelaajana, ja Taneli Hämäläinen, 23, on vakaa avauskokoonpanon pelaaja alakerrassa.

– Rakennusvaiheessa sitä mietittiin. Meillä oli pitkään ajatuksena, että ”Pete” (Petteri Pennanen) tulisi takaisin, ja sitten Jerry (Voutilainen) tuli kuvioihin. Kaksikko Ruoppi-(Lauri) Sahimaa oli lainalla MP:ssä ja Samuli oli Sampdoriassa, ja ajateltiin, että heidät joka tapauksessa nostetaan. Meillä on uusi strategia, joka kannustaa siihen, että ajetaan nuoria sisään ihan oikeasti, eikä vain oteta heitä rinkiin, vaan annetaan vastuuta ja katsotaan, mihin se johtaa. Se tuli vähän sattuman kaupalla, mutta joka tapauksessa ajattelimme, että Ruoppi, Sahimaa, Miettinen ja Siltanen ovat ringissä. Ennestäänkin oli muutamia savolaisia. En ole ihan varma lukemista, mutta kymmenkunta savolaista taitaa olla. Samu Koistinenkin tuli akatemiasta rinkiin. Hän on se, joka ei vielä pelannut Veikkausliigaa, mutta liigacupissa on. Kun budjettia vähän nipistettiin, niin sekin vaikutti siihen. Meillä on 20 kenttäpelaajaa ja kolme maalivahtia, ja kohtuullisen suppea nippu, mutta sitä on käytetty hyvin ja vastuuta jaettu. Peli on pysynyt aika hyvin kuosissa, vaikka vastuuta on jaettu.

– Pakko sanoa myös, että itselleni tämä on ollut erikoinen kausi, kun Kuopiossa olemme kaukana kaikesta, mutta joka pelissä on kahden seuran scoutit katsomassa, olemme sitten kotona tai vieraissa. Se on ollut mielenkiintoista. Tuntuu, että tässä on ihan uudenlaista pöhinää.

Suomalaiseen tyyliin ei kuulu nostaa itseään, mutta Honkavaaran saa puhumaan KuPS-valmennuksen panoksesta suoraan ja laittamaan sulan hattuunsa pienen humoristisen heiton myötä, kun hänelle toteaa, että ”et varmaan ala tässä itseäsi kehumaan?”

– Hehheh. No, sanotaanko näin, että kyllä me ”Sikun” (Sixten Boström) kanssa olemme oikeat valmentajat tuossa. Olemme kuitenkin molemmat voittaneet jotain. Aina on menestyspaineita ja Kuopiossa varsinkin. Hyväksyimme tilanteen aika nopeasti, että homman nimi on tämä, että ainoa tapa viedä seuraa eteenpäin on se, että annamme omille kasvateille vastuuta, peluutamme ja kehitämme heitä. Loimme myös pelitavan sellaiseksi, että poikien on siinä turvallista pelata. Tukipelaajat Pennanen, Hämäläinen, Savolainen, Voutilainen ja topparit sitten kantavat.

– Meille on syntynyt todella hyvä joukkuehenki, kun kaikki ovat huomanneet, että ovat tärkeitä pelaajia ja konkarit ovat huomanneet, että juniorit pärjäävät ja ovat meille hyviä ja tärkeitä pelaajia. Joukkuehenki on todella rehti, mutta kuitenkin kilpailemme treeneissä. Se noissa nuorissa on hyvä, että he kehittyvät niin pirusti, kun heitä vähän harjoituttaa ja antaa runtua. He menevät niin kovaa vauhtia eteenpäin ja vähän kovempaa kuin kokeneet pelaajat. On ollut itsellekin todella kiva vuosi. On ollut niin erilaista, mihin olen tottunut. Kun on mennyt sellaisiin seuroihin, joissa on kovat menestyspaineet ja joukkuetta yritetty rakentaa, niin juniorit ovat olleet siinä ohessa ja sieltä joku nousee, jos nousee. Me olemme pyrkineet jo meidän pelitavallamme, että pystymme käyttämään nuoria.

”Sarjataulukkoa emme tuijota!”

KuPS nousisi jo kuuden pisteen päähän suurimmasta mestarisuosikista HJK:n kaatamalla FC Hakan sunnuntaina.

– Heille oli iso menetys, kun Juho Kilo lähti Hollantiin. Hän on ollut tosi hyvä tällä kaudella, ja pelin sielu. Hän on ollut toisessa tilanteessa puolustamassa ja toisessa hyökkäämässä, tosi hyvin liikkuva ja profiilipelaaja. He joutuvat varmasti tekemään kompromisseja omaan pelaamiseensa, mutta kun olen katsonut Hakan pelejä Klubia, Gnistania ja EIF:iä vastaan, niin he pelaavat erittäin hyvää ja dynaamista jalkapalloa. He ovat nimenomaan pallollisena todella hyvä joukkue, lähimpänä ehkä meitä Ilveksen kanssa siinä pallollisessa pelaamisessa. He miehittävät voimakkaasti keskustaa pallollisessa vaiheessa. Pelaajia saattaa olla jopa kolme tai neljä puolustuslinjan ja keskikentän välissä. Tehtaan kentässä on jotain taikaa, sillä kotona he ovat vielä parempia ja ehkä vieraspelit ovat olleet Hakalle pieni kompastuskivi. Valmennus ja joukkue ovat onnistuneet hyvin ja heillä on laadukkaita ulkomaalaisia. Meidän pitää absoluuttisesti parhaimmillamme, että pisteitä haetaan. Valkeakoski ei ollut meille viime vuonnakaan helppo paikka. Menemme nöyrin mielin pelaamaan omaa peliä omilla vahvuuksilla tiedostaen, että on hyvä joukkue vastassa.

Honkavaara tuntuu jo lopettaneen vastauksensa, kun jatkaa kuin lukien toimittajan ajatukset seuraavasta kysymyksestä:

– Ja sarjataulukkoa me emme sen kummemmin tuijota! Katsotaan, kun missä olemme, kun yläloppusarja alkaa ja kuinka paljon pisteitä tarvitaan. Yläloppusarjassa tämä homma ratkeaa joka tapauksessa. Pyritään saamaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat siihen.

Pakko kuitenkin kysyä, että ajatteletteko yhtään mestaruutta?

– Meillä on onneksi vielä Suomen cupin välierä edessä. Se on meille tärkeä peli ennen yläloppusarjaa. Emme ajattele mestaruutta, mutta haluamme saavuttaa europaikan, joka meillä on tavoitteena. Tulee se sitten cupin tai liigan kautta. Pakko myöntää, kun Samuli Miettistä ja Matias Siltasta ollaan jatkuvasti katsomassa, että jos he jättäisivät meidät ennen kauden loppua – jos tulisi tarjous, josta ei voi kieltäytyä – niin loven se meille jättäisi. Matias on ollut kulmakivi ja Samuli myös. Tuotakin pitää miettiä, että myymmekö menestystä tässä siirtoikkunassa. Ja jos myymme, niin halvalla emme ainakaan myy! Suomen cupin kautta ja europelien jatkumisen myötä on mahdollista saada resursseja ja rahaakin seuralle, jotta kehitys jatkuisi samanlaisena. Mutta ei mestaruus ole vielä mielessä. Olemme olleet kärjessä ja välillä kakkosena. Kolmosena ei olla taidettu ollakaan, mutta koko ajan olemme olleet kärkipäässä. Uskon, että se noille pelaajille riittää.

Mutta mestarina haluaisit Kuopiosta lähteä?

– Hahaa, kerran olen lähtenyt ja se oli silloin ihan mukavaa! Nämä asiat ovat pienestä kiinni. Kun menimme pelaamaan vuoden 2019 viimeistä peliä, näin minuutin jälkeen, että me voitamme tämän pelin. Jätkät olivat niin hyvällä fokuksella. Samalla piti ymmärtää se, että jos joku liukastuu ja tulee punainen kortti tai ”rankku”, niin homma menee uusiksi. Menestys on niin pienistä asioista kiinni, että sen edessä pitää pysyä aika nöyränä.

Haastattelu: Panu Markkanen