Ilmari Niskanen odottaa monen Huuhkajien pelaajan tavoin uutta maajoukkueaikakautta suuresti. Niskanen on pelannut suuressa roolissa Ykkösliigan Exeterissä, ja tavoitteena on jatkaa samaan tapaan, samalla kun uusi päävalmentaja Jacob Friis tutustuu joukkueeseen ja sen materiaaliin.

Ykkösliigan Exeter kohtaa tiistaina FA cupissa Nottinghamin ja sen jälkeen sarjassa Cambridgen ja Charltonin. FutisUutiset-sivusto jututti Niskasta maajoukkueasioista cupin ottelun alla.

Mikä olisi peliajan merkitys mahdollisen Huuhkajakutsun kannalta?

– Aivan äärimmäisen iso totta kai. Uudet kuviot Huuhkajissa, ja tulevat pelit ovat todella tärkeitä, että päästään hyvää formiin joukkueen. Ja niin hän se menee, että kun joukkueena pelataan hyvin ja itse on pelaavassa kokoonpanossa, niin se nostaa herkästi oman pelin tasoa ja fiilistä ylipäätään. Onhan meilläkin miehistö vaihdellut, ja itsekin olen istunut penkillä, kun tuloksia ei ole tullut. Kun pelasimme alkukaudella hyvin, ja itsekin olin kokoonpanossa ei ollut mitään tarvetta tehdä muutoksia. Kun joukkueen peli on ollut hankalampaa, olen itsekin ollut kärsijänä, vaikka ehdottomasti olisi pitänyt pelata paremmin.

– Onhan tässä massiivisia näytönpaikkoja päästä hyvään vireeseen. Ei tehopisteetkään missään nimessä haittaisi. Toki roolini on elänyt. Olen ollut välillä puolustajana, välillä wingbackina ja välillä laiturina. Allrounderina olen siellä laidalla ollut, ja tulosvastuu ei ole pääjuttuni, mutta onhan jalkapallo maalintekopeli ja kyllähän niitä määriä katsotaan myös.

Millaiset näytönhalut ovat huonosti menneen syksyn jälkeen?

Eiväthän ne voisi isompia olla! Näytönhalut ovat valtavat. Niin kuin sanoit, syksyn Kansojen liiga oli tuloksellisesti katastrofaalinen. Itse olin esimerkiksi Englanti-pelissä varsin huonolla tavalla mukana. On valtava halu näyttää ja sitä kautta auttaa joukkuetta. Totta kai näytönhalu on valtava koko joukkueella tuollaisen jälkeen. Heti maaliskuussahan on isoja pelejä: MM-karsinnat.

– Pelien merkitys ei voisi juurikaan olla isompi. Jokaikisellä Huuhkajien pelaajalla on näytönhalu niin katossa kuin olla ja voi. Vielä on uusi valmentaja, niin seurajoukkueessa on valtavat halut ja jos kutsu tulee, niin sitten myös maajoukkuetreeneissä ja peleissä.

Kuinka pitkään mainitsemasi Englanti-pelin esitys kaiveli?

– Kyllähän se tietysti otti koville aika pitkäänkin. Kyllähän minä tiesin, että möhlin siinä pelissä. Se oli vielä uran isoimpia näytönpaikkoja, kun pelaa Wembleyllä ja se oli valtavan seurattu peli Suomessa ja saarella myös valtavan seurattu peli. Harmitti, että tuollainen näytönpaikka meni pahasti penkin alle. Oli sellainen fiilis, että minun virheestäni sakotettiin. Oli fiilis, että petin joukkueen.

– Kritiikkiin liittyen ymmärrän sen, että tuollaista suoritusta kritisoidaan. Minun olisi pitänyt suoriutua siinä pelissä paljon paremmin. Ei siitä sillä tavalla jäänyt hampaankoloon. Olen lopettanut siitä päivästä lehtien ja somen lukemisen. Vältyin suuremmaksi osaksi kritiikistä, mutta sain siitä osani. Kaverit – tietysti hyvää tarkoittaen – sanoivat, että ”älä mene lukemaan, ihan hirveää tekstiä.” Tajusin sitä kautta, että voi olla aika rajua juttua. Sen jälkeen oma kausi täällä Exeterissä lähti varsin mainiosti käyntiin. Sain lisää pontta ja sellaista tervettä näytönhalua myös lisää. Täällä olivat varsin hienosti seura ja läheiset tukena ja tietysti myös maajoukkuekaverit tukivat. Vaikka harmitti valtavasti muutamat päivät, mutta sitten elämä voitti hiljalleen.

Niskanen muistuttaa lopuksi kypsästi, että tehtyä ei tekemättömäksi saa. Virheistään oppimatta jättäminen vain murehtimisen varjolla ei taas vie eteenpäin.

– Meillä sanotaan, että jalkapallossa on juuri niin hyvä kuin mitä olet seuraavassa pelissä. Eihän siinä auta, vaikka olisin tehnyt Englantia vastaan hattutempun ja samat virheet Kreikkaa vastaan, niin äkkiä se Kreikka-peli olisi muistettu. Opiksi pitää oppia virheistä, mutta keskittyä myös seuraavaan. Mennyttä ei voi muuttaa.

Haastattelu: Panu Markkanen